Pia-Marian blogi

Tervehdys!!!

Nyt on ollut blogin päivityksissä sellainen 'luova' tauko....inspiraatio hieman hukassa...Mietintämyssyssä toki on paljon asioita, joista mielisi kirjoittaa, mutta toisaalta kaikkea en halua yleiseen tietoon jakaa. Treenien suhteen olen pullollaan ajatuksia ja intoa, moni asia on kokeiluasteella ja ne onnistumiset ja 'heräämiset' haluan osittain säilyttää jaettaviksi vain omille asiakkailleni.
Ravintopuolella olisi paljon myös uutta minun kohdallani...haluan antaa kuitenkin asioille aikaa ja näyttää kuvien muodossa sitten tuloksia ja selityksiä. Sitten taas muun elämän suhteen pitää vetää tietty raja kuinka paljon sydäntään ja ajatuksiaan avaa, vaikka kerrottavaa toki olisi vaikka kuinka.
Kuvien suhteen taas ikävä puoli on se, että harvoin on tarjolla sitä pumpattua lihasta ja treenikuvaa, koska harjoittelen pääsääntöisesti yksin, enkä millään halua vaivata asiakkaitani pyynnöillä kuvata minun treenejäni. NO...näillä eväillä nyt kuitenkin mennään, ja ajattelin kirjoittaa hieman Kulttuuritalon kisoista ja sitten onnelliseksi tekevästä itsekkyydestä.

Kulttuuritalon kilpailut olivat mielestäni hieman latteat. Oma moka oli, etten ollut ennakoinut asiaa lainkaan katsomalla kilpailijalistoja etukäteen. Kevään suurin kotimainen body-show jätti melko vähän mietittävää eikä tarjonnut sellaista tunnelmaa, mitä se parhaimmillaan voi tarjota. EM-kisoihin saatiin kuitenkin valittua varsin edustuskelpoinen joukkue ja odotettavissa on mitaleita.

Iloinen yllätys minulle oli Hanna Salon paluu kilpalavoille, vaikka hän ei ilmeisimmin EM-kisakoneeseen sitten päässytkään. Hannan uusi look oli huippu hyvä ja kunto selkeästi ajoitettu vasta itse EM-kisaan. No oli miten oli, Hannalle hirveästi tsemppiä jatkossakin, olit todellakin löytänyt oman tyylisi ja kokonaisuus oli lupaava. Nyt vaan kohti uusia haasteita! Kehonrakennuksen osalta Arja varmasti hoitaa mitalin Suomeen ja Tiinan mahdollisuudet fitneksessä ovat myös hyvät! Bodyfitness ei ole minun vahvuuksiani, mutta Heidi Sorsa on kokenut kilpailija ja taisi olla todella hyvässä kunnossa, joten menestystä on lupa odottaa silläkin saralla.

HC-team oli koonnut lajin ihmiset kisojen jälkeen yhteen illanvieton merkeissä. Jukka Vihavainen on kerännyt loistavasti lajin ihmiset yhteisen asian pariin ja luonut todella toimivan pohjan urheilijoiden yhteistyölle. HC-team on parasta, mitä tällä saralla on vuosiin tapahtunut!

Omasta elämästäni muutama sananen...treenit siis kulkevat hyvin niinkuin alkuun jo kerroin ja ravintopuoli on hyvällä mallilla. Painoa oli tänä aamuna 71,1kg...tuuletuksen paikka!! Ajatukset ovat paljon kääntyneet tähän omaan tekemiseen ja ne rytmittävät päiviä tiivimmin kuin pitkään aikaan. On itsekkyyden aika ja silloin se muu elämä saa hieman siirtyä syrjään. Toukokuussa tapaan vielä sellaisia ystäviä, joiden kanssa en sitten varsinaisella dietillä niin paljon ehdi viettämään aikaa. Onneksi he tämän ymmärtävät!

Elämänpiiri automaattisesti pienenee, kun omat päämäärät tulevat vahvasti työstettäviksi ja siihen piiriin on vaikea ottaa ihmisiä, joille tämä elämäntapa on vieras. Joskus tunsin syyllisyyttä tästä, kuuntelin ivaa etteikö minulla ole muuta elämää ja enkö osaa nauttia elämästä...niin...no dietillä ei kauheasti ole muuta elämää, se on totta kyllä, mutta se elämä on minun valintani ja juuri siitä nautin. Miksi sille pitäisi hakea oikeutusta joltain muulta? Kenen tapa elää on sitten oikea ja hyväksyttävä? Minun valintani on tämä, ja lähelläni olevat ihmiset ovat kaikki täynnä raikkautta ja positiivisuutta, muilta suljen oven, enkä edes sitä valintaa kadu.

Omista kisasuunnitelmista en nyt kerro enempää, lähden tavoittelemaan omaa visiota hyvästä kisakunnosta ja katsotaan sitten mihin se riittää. Sijoitukset ovat nyt toisarvoinen asia ja turhaan tuhlaan aikaani myöskään miettimällä rakennetta tai lahjakkuutta. Tavoittelen unelmiani puhtaasti rakkaudesta lajiin, kovalla työllä ja sillä mitä luoja on suonut. Silloin voi olla itseensä tyytyväinen. Tiedän miltä voin parhaimmillani näyttää, uskon, että visioni on varsin realistinen ja saavutettavissa..jos ei tänä vuonna, niin sitten ensi vuonna!

Itsekkyydestä vielä sen verran, että tosiasiassa minun elämäni soljuu hyvin suunnitellulla kaavalla päivästä toiseen. On MINUN treenini, MINUN ruoka-aikani, MINUN yövuoroni, MINUN salini....MINUN sitä ja tätä...Tämä ei tarkoita kuitenkaan, että kukaan tästä tilanteesta kärsisi, Usko-poika kulkee mukana niinkuin aina ja muutoin sidoksia ei luoda. Ystävien ja perheen hyvinvointi menee luonnollisesti tuon 'MINUN'-ajattelun edelle, terve järki ennen kaikkea, sillä kyse on kuitenkin vain harrastuksesta.

Lopuksi ISO kiitos eräälle takuuvarmalle blogini lukijalle! Jaksat innostaa minua omalla aidolla vilpittömällä tavallasi, Sinulla on suuri sydän!

Hyvää Vappua ihan jokaiselle ja tervetuloa Kinnari Gymille!

Haliterkuin Pipa xxx

Moix!!!

Nyt on ollut hieman pidempi tauko tämän blogin päivityksessä, koska kiirettä on piisannut ja elämä soljunut tutuissa uomissaan. Tälläkin kertaa kirjoittelen yövuorossa iloisten pääsiäiskoristeiden keskeltä. Täällä on tapana koristaa asukkaiden kodit aina juhlakauden mukaisesti ja nyt siis pöytiä koristavat rairuohot, iloiset keltaiset tiput ja pajunkissat.

Treeneissä ehkä merkittävin muutos on ollut kipukynnyksen ylittäminen. Olen pystynyt kerta toisensa jälkeen sulkemaan viimeisten toistojen mukanaan tuoman poltteen ja tuskan pois mielestä ja kyennyt jatkamaan sarjoja aivan uusiin lukemiin. Itse asiassa se on ollut käsittämättömän helppoa ja tuloksellista. Ainoa asia mikä harmittaa toisinaan on yksinkertaisesti ajan puute. Mieluusti treenaisin kaksikin kertaa päivässä, mutta tällä hetkellä se ei vain ole mahdollista.

Lihashuoltoon on myöskin tullut nyt kiinnitettyä enemmän huomiota. Käyn viikoittain hierojalla ja pyrin myöskin venyttelemään entistä enemmän. Toivotaan, että paketti kasvaa ja kehittyy nyt seuraavan kahden vuoden aikana kilpailukykyiseksi kehonrakennuslavoja ajatellen, kuitenkin naisellisuuden antamissa puitteissa. Minulla on selkeä visio tavoitteistani ja nyt vain kuljetaan kohti niitä nauttien joka hetkestä. Noviisivuodet lajin suhteen ovat takana ja nyt on varsinainen ura vasta edessä...tai ainakin syvempi tuntemus omasta tiestä ja kyky nauttia tästä elämäntavasta.

Kevät on tuonut väkeä salille vallan kivasti ja ihmiset ovat iloisia ja hymy herkässä. Tällaisina kausina suorastaan rakastan Kinnari Gymiä ja kuntosalin omistamista. Olemme panostaneet saliin oikein toden teolla nyt kevään aikana, jotta kaikki asiakkaat viihtyisivät ja voisivat saavuttaa henkilökohtaisia tavoitteitaan mielekkäässä ympäristössä. Luulempa, että minulla on Järvenpään parhaat asiakkaat ja hauskimmat tyypit salilla. Olen siis onnekas, töihin on aina yhtä kiva mennä!

Muusta elämästä...Vapaapäiväni olen käyttänyt ystävien tapaamiseen ja nytkin yövuorojen päättyessä suuntaan ihanan Annen luokse kyläilemään! Ystävistä saa voimaa, on tärkeää välittää ja jakaa asioita, pohtia elämän mutkia ja nauraa yhdessä. Parasta palautumista ikinä! Kevät on luonnollisesti tuonut myös sutinaa ja tohinaa ja aurinkoa sydämeen. Suomalaiset heräävät talviunilta ja sen kyllä huomaa. Nautin yli kaiken sinkkuelämästäni, mutta romantiikkaa ei sovi silti unohtaa. Rakkaus on elämän kantava voima kuin aurinko ja lämpö, flirtti ja pilke silmänurkassa kuin kedon kukkia. Kukapa ei tuntisi onnellisuutta sen kaiken keskellä?

Hyvää pääsiäistä Sinulle...Kulttuuritalolla tavataan! Haleja ja hymyjä!

-Pipa xxx